Patti Smithillä ja Anna Ahmatovalla on taiteilijoina itselleni samantapainen merkitys. Kun pää tuntuu sohjoiselta ja kaikki jokseenkin turhanpäiväiseltä, yksi pieni tekstinpätkä jommalta kummalta kirkastaa mieltä ihmeesti (Smithin kohdalla toimii myös biisi tai valokuva). Samalla tavalla tehoaa lasillinen kuohuviiniä – kunhan malttaa juoda vain sen yhden. Myönnettäköön, että jokin Smithissä välillä hiukan ärsyttääkin. Ehkä se on […]